Suomen kryptovaluutta verotus on selkeytynyt viime vuosina, mutta moni sijoittaja tekee yhä samoja virheitä. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten kryptovaluuttoja verotetaan Suomessa vuonna 2025, mitä uutta on tullut voimaan ja miten kryptosijoittaja voi välttää yleisimmät sudenkuopat.
Kryptovaluutta verotus vuonna 2025
Verottajan näkökulmasta kryptovaluutat eivät ole varsinaista valuuttaa, vaan sijoitusomaisuutta. Tämä tarkoittaa, että niitä kohdellaan verotuksessa kuten osakkeita tai muita sijoituksia: aina kun omaisuuden arvo realisoituu, syntyy verotettavaa tuloa.
Yleisin verotustilanne syntyy, kun myyt tai vaihdat kryptovaluuttaa toiseen valuuttaan.
Jos ostat esimerkiksi Bitcoinia 10 000 eurolla ja myyt sen myöhemmin 15 000 eurolla, verotettavaa luovutusvoittoa syntyy 5 000 euroa, josta maksetaan pääomatuloveroa 30 % tai 34 % riippuen pääomatulojen määrästä koko vuoden aikana.
Tämä pätee myös silloin, kun vaihdat Bitcoinin vaikkapa Ethereumiin – eli vaikka et muuttaisi varoja euroiksi. Vaihtohetkellä syntyy aina verotettava tapahtuma, ja voitto tai tappio lasketaan kyseisen hetken markkinahinnan perusteella.
Kryptovaluuttojen verotus voi realisoitua myös muissa tilanteissa, kuten:
- Kryptoilla maksaminen
- Kryptovaluutan louhinta
- Staking, airdropit ja DeFi-tuotot
- Stablecoinit ja euroihin sidotut tokenit
Miten verotus lasketaan käytännössä?
Kryptovaluuttojen verotus perustuu samoihin periaatteisiin kuin osakesijoittaminen: verot maksetaan realisoituneesta voitosta, eli siitä osuudesta, jolla krypton arvo on noussut verrattuna ostohintaan. Suomessa verottaja käyttää tähän FIFO-periaatetta (“first in, first out”) tai vaihtoehtoisesti hankintameno-olettamaa.
FIFO
FIFO tarkoittaa, että ensimmäisenä ostetut kryptot katsotaan myös ensimmäisenä myydyiksi. Jos ostat Bitcoinia kolmessa erässä:
- 0,5 BTC hintaan 20 000 €
- 0,5 BTC hintaan 30 000 €
- 0,5 BTC hintaan 40 000 €
ja myyt niistä myöhemmin 0,75 BTC:tä, katsotaan verotuksessa, että olet myynyt ensin ostamasi 20 000 € erän kokonaisuudessan ja 0,25 BTC ostamasi seuraavan erän (30 000 €) puolelta.
Myyntivoitto itsessään lasketaan näiden ostohintojen ja myyntihetken arvon perusteella.
Hankintameno-olettama
Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös hankintameno-olettamaa, joka on hyödyllinen erityisesti silloin, jos et pysty tai halua selvittää tarkkaa ostohintaa. Tällöin voitto lasketaan oletetun hankintahinnan perusteella:
- 20 % myyntihinnasta on verotonta, jos omistit krypton alle 10 vuotta
- 40 % myyntihinnasta on verotonta, jos omistit sen yli 10 vuotta
Esimerkiksi, jos myyt Bitcoinia 10 000 €:lla ja olet omistanut sen yli 10 vuotta, oletettu hankintahinta on 4 000 €, ja verotettavaa voittoa jää 6 000 €.
Useimmille sijoittajille FIFO on tarkempi ja verotuksellisesti edullisempi menetelmä, mutta pitkän aikavälin omistajalle hankintameno-olettama voi joskus olla hyödyllinen.
Tappiot ja kulut
Jos myyntihinta jää alle ostohinnan, syntyy luovutustappio, jonka voi vähentää verotuksessa samalla tavoin kuin osakkeidenkin tappiot. Tappiot vähennetään ensisijaisesti saman vuoden luovutusvoitoista, eli esimerkiksi muista kryptokaupoista tai osakemyynneistä syntyneistä voitoista.
Jos sinulla ei ole tarpeeksi voittoja saman vuoden aikana, tappio siirtyy automaattisesti seuuraville vuosille vähennettäväksi. Simun tulee kuitenkin vähentää tappiot viimeistään seuraavien viiden vuoden aikana. Myös muut kryptosijoittamisen yhteydessä syntyneet kulut, kuten kaupankäyntipalkkiot, siirtomaksut ja säilytyspalkkiot ovat vähennyskelpoisia.
Hyvin dokumentoitu transaktiohistoria on sijoittajan paras ystävä. Se helpottaa huomattavasti verotusta ja suojaa sinua ikäviltä tulevaisuuden seurauksilta. Tee siis jokaisesta kaupasta muistiinpano, joka sisältää päivämäärän, lukumäärän, hinnan euroissa ja mahdolliset kulut.
Kryptovaluutta verotus esimerkkien avulla
Verotus on helpointa ymmärtää, kun sen näkee käytännössä. Seuraavat esimerkit havainnollistavat, miten verot määräytyvät eri tilanteissa.
Esimerkki 1: Krypton myynti euroiksi
Sijoittaja ostaa 0,5 Bitcoinia hintaan 20 000 € ja myy sen vuoden kuluttua 30 000 €:lla.
→ Myyntivoitto = 10 000 €
→ Verotettava pääomatulo = 10 000 €
→ Vero (30 %) = 3 000 €
Jos sijoittajan pääomatulot ylittävät 30 000 € vuodessa, ylimenevä osa verotetaan 34 %:n mukaan. Mikäli taas sijoittaa yhtiön kautta, veroprosentti on 20 %.
Esimerkki 2: Krypton vaihto toiseen kryptoon
Sijoittaja vaihtaa Bitcoinin Ethereumiin, kun Bitcoinin arvo on noussut 10 000 € → 15 000 €.
→ Luovutusvoitto = 5 000 €
→ Pääomatulovero 30 % = 1 500 €
Vaikka euroja ei liiku, verotettava tapahtuma syntyy silti. Jos Ethereumin arvo myöhemmin nousee, verotus lasketaan sen uuden hankintahinnan (15 000 €) perusteella.
Esimerkki 3: Kryptoilla maksaminen
Sijoittaja ostaa sähköpyörän ja maksaa sen 0,02 Bitcoinilla.
Bitcoinin ostohinta oli 800 €, mutta maksutilanteessa sen arvo on 1 200 €.
→ Luovutusvoitto = 400 €
→ Pääomatulovero (30 %) = 120 €
Verottajan näkökulmasta maksaminen kryptoilla on siis sama asia kuin myynti, vaikka maksaisit loppuhyödykkeesi “digitaalisella valuutalla”.
Esimerkki 4: Staking-tuotto
Sijoittaja saa staking-palvelusta 0,1 ETH:n palkkion, kun sen arvo on 300 €.
Tämä on veronalaista pääomatuloa heti saantihetkellä.
→ Pääomatulo = 300 €
→ Vero (30 %) = 90 €
Jos sijoittaja myöhemmin myy saman 0,1 ETH:n esimerkiksi 400 €:lla, erotus 100 € verotetaan erikseen luovutusvoittona.
Suomen kryptovaluutta verotus on ankara
Suomen kryptovaluuttojen verotus on monelta osin selkeä, mutta myös poikkeuksellisen tiukka. Siinä missä monet maat pyrkivät houkuttelemaan kryptosijoittajia verokannustimilla, Suomessa kryptot rinnastetaan lähes suoraan pääomatuloihin ilman minkäänlaisia helpotuksia tai erityiskohtelua.
Suomessa kryptovaluutoista maksetaan aina pääomatuloveroa 30 % tai 34 % mukaan, riippuen tulojen määrästä. Tämä on hyvin korkea taso kansainvälisesti ja esimerkiksi Saksassa pitkäaikainen omistus (yli 12 kk) on täysin verovapaata. Portugalissa kryptovoitot eivät olleet vielä muutama vuosi sitten veronalaisia lainkaan.
Suomi ei siis todellakaan ole mikään kryptosijoittajan veroparatiisi, mutta ainakin sen järjestelmä on ennustettava ja juridisesti vakaa. Mikäli kryptoilla tekemäsi korkoa korolle -tuotot ovat poikkeuksellisen isoja, moni sijoittaja alkaa väistämättä pohtia myös muuttoa maahan, jossa kryptoverotus on kevyempää. Esimerkiksi Saksassa, Portugalissa ja Sveitsissä pitkäaikainen omistus voi olla täysin verovapaata, kun taas Suomessa samasta voitosta menee helposti kolmannes veroihin.
