Budjetti kannattaa rakentaa omien menojen ympärille eikä pakottaa valmiiseen 50/30/20-malliin. Vuonna 2022 suomalaiskotitalouksien kulutusmenoista noin 59 % meni asumiseen, liikenteeseen ja ruokaan. Pienituloisimmalla viidenneksellä jo asuminen ja ruoka veivät yli puolet kulutusmenoista.
Mikä budjetti sitten on? Se on suunnitelma nettotulojen jakamisesta menoihin ja säästöihin. Kiinteät menot, muuttuvat kulut ja säästöt mitoitetaan omaan tilanteeseen sopiviksi. Yhden kuukauden toteutuneet menot antavat lähtökohdan, mutta harvemmin toistuvat laskut pitää huomioida erikseen.
Oman budjetin tekeminen alkaa nettotuloista
Budjetin pohja on raha, joka oikeasti tulee tilillesi. Talous- ja velkaneuvonta ohjeistaa merkitsemään tulot nettona eli sen suuruisina kuin ne tulevat tilille. Samaa neuvoo Nordean budjetointiohje: nettotulot bruttotulojen sijaan.
Tuloihin lasketaan palkan lisäksi etuudet ja tuet, kuten asumistuki tai lapsilisä. Jos tulot vaihtelevat, Nordea neuvoo budjetoimaan pienimmän mahdollisen tulotason mukaan ja arvioimaan tulot mieluummin alakanttiin. Takuusäätiö muistuttaa, että tulot voivat vaihdella eri kuukausina.
Budjetin tekeminen etenee kolmessa vaiheessa. Lasket tulot yhteen, lasket menot yhteen ja vähennät menot tuloista. Talous- ja velkaneuvonnan pohjassa erotus kertoo, kuinka paljon rahaa jää pakollisten menojen jälkeen.
Kiinteät ja muuttuvat menot budjetissa
Menot jaetaan kahteen ryhmään, koska niitä hallitaan eri tavalla. Kiinteät menot ovat niitä, jotka on pakko maksaa joka kuukausi: vuokra tai lainanlyhennys, sähkö, vakuutukset ja ruoka. Muuttuvat menot ovat niitä, joiden summaa voi säätää. Takuusäätiön Penno-oppaassa tällaisia ovat esimerkiksi harrastuksiin liittyvät kulut, heräteostokset ja take away -kahvit.
Velat kuuluvat kiinteisiin menoihin. Talous- ja velkaneuvonnan mukaan menoja ovat myös velkojen ja osamaksujen maksuerät.
Harvemmin tulevat laskut jaetaan kuukausille
Vuosittain tai neljännesvuosittain tuleva lasku kaataa budjetin, jos sitä ei ole huomioitu. Talous- ja velkaneuvonta neuvoo laskemaan yhden kuukauden osuuden ja lisäämään sen laskelmaan. Esimerkiksi 360 euron vuosilasku on budjetissa 30 euroa kuussa.
Kotitalouden budjetti Suomessa: asuminen vie suurimman osan
Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ennakkotietojen mukaan kotitalouksien kulutusmenot olivat vuonna 2022 keskimäärin 39 000 euroa kotitaloutta kohden. Asumiseen ja energiaan kului noin 1 000 euroa kuussa, liikenteeseen ja ruokaan kumpaankin noin 400 euroa. Nämä kolme veivät yhteensä noin 59 % kulutusmenoista.
Rakenne riippuu tuloista. Pienituloisimmalla viidenneksellä asumisen ja energian osuus oli 39 % ja ruoan 18 %, suurituloisimmalla 30 % ja 12 %. Liikenteeseen pienituloiset käyttivät 8 % ja suurituloiset 17 % kulutusmenoistaan. Pienituloisimmalla viidenneksellä yli puolet kulutusmenoista meni pelkästään asumiseen ja ruokaan.
| Menoerä 2022 | Pienituloisin viidennes | Suurituloisin viidennes |
|---|---|---|
| Asuminen ja energia | 39 % | 30 % |
| Ruoka ja alkoholittomat juomat | 18 % | 12 % |
| Liikenne | 8 % | 17 % |
Kulutustutkimuksen tuorein aineisto on vuodelta 2022. Keskiarvo näyttää suunnan, mutta omat toteutuneet menot kertovat budjettiisi enemmän.
Paljonko elämiseen tarvitaan: viitebudjetti kertoo kohtuullisen minimin
Kuluttajatutkimuskeskuksen viitebudjetti on laskelma rahasta, jolla kotitalous tulee kohtuullisesti toimeen. Marraskuussa 2025 julkaistussa laskelmassa yksin elävän budjetti oli sukupuolesta ja asuinpaikasta riippuen 1 251–1 761 euroa kuukaudessa. Kahden huoltajan ja kahden tai kolmen lapsen perheellä se oli noin 3 000–4 570 euroa kuukaudessa.
Viitebudjetti ei ole tavoite vaan vertailukohta. Jos omat välttämättömät menosi ylittävät sen selvästi, katso ensin suurimpia menoeriä eli asumista ja liikkumista.
Budjettimalli 50/30/20: mistä sääntö tulee ja sopiiko se Suomeen
Tunnetuin budjettimalli on 50/30/20, jonka yhdysvaltalainen Elizabeth Warren teki tunnetuksi kirjassaan All Your Worth vuonna 2005. Malli jakaa verojen jälkeiset tulot kolmeen osaan: 50 % välttämättömiin menoihin, 30 % muuhun kulutukseen ja 20 % säästöön tai velkojen maksuun.
Suomessa jakoa on vaikea pitää ilman säätöä. Asuminen, liikenne ja ruoka veivät keskimäärin noin 59 % kulutusmenoista. Osuus on laskettu kulutusmenoista eikä nettotuloista, eivätkä kaikki liikenteen menot ole välttämättömiä, joten vertailu on suuntaa antava.
Nordean ohjeessa rajat ovat väljemmät. Ohjeen mukaan kiinteät menot eivät saisi ylittää 50 % ja muuttuvat 40 % käytettävissä olevista tuloista. Hyvä tavoite on ohjeen mukaan säästää noin 10 % kuukausittaisista tuloista.
Kuukausibudjetti esimerkki: 2 500 euron nettotulot
Taulukko näyttää, miten kaksi mallia jakaisi 2 500 euron nettotulot. Luvut ovat laskuesimerkki, eivät suositus.
| Malli | Välttämättömät tai kiinteät | Muu kulutus | Säästö |
|---|---|---|---|
| 50/30/20 | 1 250 € | 750 € | 500 € |
| Nordean rajat (50/40/10) | 1 250 € | 1 000 € | 250 € |
Jos vuokra yksin on 900 euroa, 1 250 euron raja täyttyy nopeasti sähkön, ruoan ja vakuutusten kanssa. Silloin säästöosuutta ei kannata pudottaa nollaan, vaan aloittaa pienemmästä summasta ja nostaa sitä, kun muuttuvista menoista löytyy liikkumavaraa.
Ilmainen budjettipohja ja budjetti sovellus: talousneuvonnan työkalut
Budjettia varten ei tarvitse ostaa mitään. Talous- ja velkaneuvonnan Suunnittele talouttasi -pohjaan kirjataan tulot, menot ja niiden erotus yhdelle sivulle. Takuusäätiön Tulot ja menot tasapainoon -lomake kokoaa saman kuukauden ajalta asumisesta velanhoitoon.
Takuusäätiön Penno on maksuton sovellus, joka toimii myös netissä. Siinä menot luokitellaan kolmeen ryhmään. Budjetointisivuilla jokaiselle kategorialle asetetaan tavoitesumma. Martat suosittelevat Pennoa helppokäyttöisenä työkaluna oman talouden hallintaan.
Budjetti ja Martat: menot kirjataan kuiteista
Marttaliitto neuvoo pitämään kirjaa menoista, jotta näet mihin raha menee. Kuitit kannattaa ohjeen mukaan kirjata päivittäin tai viikoittain. Sama ohje varoittaa yliarvioimasta tuloja tai aliarvioimasta menoja ja suosittelee suunnitelman tarkistamista kerran vuodessa.
Kuukausibudjetin seuranta: budjetti ja toteuma rinnakkain
Budjetti on arvio, toteuma on se, mitä tililtä lähti. Takuusäätiö neuvoo kirjaamaan yhden kalenterikuukauden tulot ja menot verkkopankin ja tiliotteiden avulla. Takuusäätiön Penno-oppaan seurantataulukko on tehty kahden kuukauden arkimenojen seuraamiseen.
Kun toteuma ylittää budjetin, korjaus tehdään muuttuviin menoihin. Talous- ja velkaneuvonta kehottaa miettimään, mistä voisit luopua ja voisiko joitain menoeriä pienentää. Laskelma tarkistetaan uudelleen aina, kun tulot tai menot muuttuvat.
Arkimenoja ei kannata paikata luotolla. Talous- ja velkaneuvonnan ohjeen mukaan luotolla ei kannata maksaa arkisia menoja. Luoton korko ja lyhennykset kasvattavat seuraavien kuukausien kiinteitä menoja.
Budjetti ja puskurirahasto: säästö on oma menorivi
Puskuri kertyy, kun säästö kirjataan budjettiin kiinteänä menona eikä jätetä kuun lopun jämäksi. Takuusäätiön lomakkeessa on oma rivi säästöön menevälle rahalle. Talous- ja velkaneuvonnan mukaan taloudessa on liikkumavaraa, kun tulot ja menot ovat tasapainossa ja säästöjä on edes vähän.
Puskurin kooksi Nordea suosittelee säästötilille parin kuukauden nettotulojen verran varakassaa. Mitoitus omien menojen mukaan on käyty läpi hätärahaston oppaassa.
Puskuri pidetään erillisellä tilillä, jotta se ei valu arkimenoihin. Nostoehdoiltaan sopivat tilit löytyvät parhaan säästötilin vertailusta. Kun puskuri on kasassa, budjetin säästörivin voi ohjata pitkäaikaiseen kuukausisäästämiseen rahastoihin, joiden arvo voi myös laskea.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä budjetti tarkoittaa? Budjetti on suunnitelma siitä, mihin tulot käytetään tietyn ajan, yleensä kuukauden, aikana. Kotitalouden budjetissa nettotuloista vähennetään kiinteät menot, muuttuvat menot ja säästö.
Miten budjetti tehdään? Kirjaa kuukauden nettotulot ja kaikki menot, myös harvemmin tulevien laskujen kuukausiosuus. Vähennä menot tuloista ja päätä, paljonko jäljelle jäävästä siirretään säästöön.
Mikä on 50/30/20-sääntö? Elizabeth Warrenin vuonna 2005 tunnetuksi tekemä malli jakaa verojen jälkeiset tulot välttämättömiin menoihin (50 %), muuhun kulutukseen (30 %) sekä säästöön tai velkojen maksuun (20 %).
Paljonko suomalainen kotitalous kuluttaa kuukaudessa? Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kulutusmenot olivat vuonna 2022 keskimäärin 39 000 euroa kotitaloutta kohden eli noin 3 250 euroa kuussa. Asumiseen ja energiaan kului noin 1 000 euroa kuussa.
Onko budjettipohjaa saatavilla ilmaiseksi? On. Talous- ja velkaneuvonnalla ja Takuusäätiöllä on maksuttomat laskelmapohjat. Myös Takuusäätiön Penno-sovellus on maksuton.
Kuinka pitkään budjettia pitää seurata? Yksi kuukausi näyttää, mihin raha menee. Takuusäätiön Penno-oppaan seurantataulukko kattaa kaksi kuukautta. Laskelma kannattaa tarkistaa aina, kun tulot tai menot muuttuvat.
