Kuluttajahintaindeksillä ennustettuna vuoden 2025 inflaatio on n. 1,7 %. Mutta se, että onko tämä oikeasti lähellä totuutta on kokonaan toinen tarina.
Tässä artikkelissa tutustumme siihen, mitä inflaatio oikeastaan tarkoittaa, miten sitä mitataan ja miksi virallinen luku ei aina kerro koko totuutta. Samalla pohdimme, miksi monen suomalaisen arki tuntuu huomattavasti “kalliimmalta” kuin tilastot väittävät.
Mikä on inflaatio?
Inflaatio tarkoittaa yksinkertaisesti rahan ostovoiman heikkenemistä – sitä, että samalla rahamäärällä saa vähemmän kuin ennen. Se ei siis ole pelkästään “hintojen nousua”, vaan merkki siitä, että raha menettää arvoaan.
Virallinen inflaatio mitataan kuluttajahintaindeksillä (KHI), joka seuraa tiettyjen hyödykkeiden ja palveluiden hintojen kehitystä. Näitä ovat esimerkiksi ruoka, asuminen, liikenne, energia ja terveydenhuolto. Kun näiden keskimääräinen hinta nousee, puhutaan inflaatiosta.
Ongelma on siinä, että KHI ei välttämättä kuvaa yksittäisen ihmisen todellista elämää. Indeksi painottaa tuotteita ja palveluita, joita keskivertosuomalainen saattaa ostaa – ei niitä, joita sinä oikeasti ostat. Jos asut vuokralla, autoilet paljon tai maksat lapsen harrastuksista, oma “henkilökohtainen inflaatiosi” voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen viralliseen lukemaan verrattuna.
Miksi virallinen inflaatio ei vastaa todellisuutta?
Virallinen inflaatioluku on kuin sään keskiarvo – se kertoo, millaista on “yleisesti ottaen”, mutta ei kerro, sataako juuri sinun niskaasi.
Kuluttajahintaindeksi perustuu painotettuun koriin, joka sisältää satoja hyödykkeitä ja palveluita. Ongelmana on, että moni niistä ei liity enää tavallisen ihmisen arkeen. Kun painotuksia päivitetään hitaasti, virallinen inflaatio voi jäädä jälkeen todellisuudesta.
Vuonna 2025 monen suomalaisen kokema inflaatio on ollut kaikkea muuta kuin 1,7 %.
Ruoka on kallistunut kaksinumeroisin prosentein, sähkön hinnat heittelevät edelleen ja vuokrat nousevat nopeammin kuin palkat. Samalla taas kulutustavaroiden tai elektroniikan hinnat ovat jopa laskeneet – mikä laskee indeksiä, vaikka se ei helpota arkea.
Myös rakenteelliset erot hämärtävät kuvaa. Eläkeläisen, opiskelijan ja perheellisen kulutuskori näyttää täysin erilaiselta, mutta virallinen inflaatioluku kohtelee heitä yhtenä joukkona. Näin syntyy tilanne, jossa tilastot kertovat talouden olevan vakaa, mutta ihmisten kokemukset viestivät aivan muuta.
Mistä inflaatio johtuu?
Inflaatio ei synny tyhjästä. Se on seurausta monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, jossa rahan määrä, kulutus, tuotanto ja politiikka kietoutuvat toisiinsa. Yksinkertaistettuna: jos rahaa on liikkeellä enemmän kuin tavaroita ja palveluita, hinnat nousevat.
Tätä peruslogiikkaa keskuspankit ovat yrittäneet hallita vuosikymmeniä ja tekevät niin edelleen. Euroopan keskuspankin (EKP) ja Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) inflaatiotavoite on 2 %. Se tarkoittaa, että hintojen odotetaan nousevan keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Ei enemmän, mutta ei myöskään vähemmän.
Miksi keskuspankit haluavat inflaatiota?
Kuulostaa ristiriitaiselta: miksi päättäjät tavoittelevat rahan arvon heikkenemistä?
Syy on yksinkertainen – lievä inflaatio pitää talouden liikkeessä. Kun ihmiset tietävät, että rahan arvo laskee hitaasti ajan myötä, he ovat halukkaampia kuluttamaan ja sijoittamaan sen sijaan, että pitäisivät rahat tilillä. Tämä ylläpitää kysyntää, työpaikkoja ja investointeja. Toisaalta liian korkea inflaatio kuitenkin heikentää ostovoimaa ja ruokkii epävarmuutta, joten keskuspankkien tulee olla hyvin tarkkoina.
Inflaation vastakohta eli deflaatio on kuitenkin vielä pahempi taloudelle: jos hinnat laskevat, ihmiset lykkäävät ostoja ja talous jähmettyy. Siksipä keskuspankit pyrkivätkin tasapainoon, niin kutsutulle “kultaiselle keskitielle”, jossa raha menettää arvoaan juuri sen verran, että talous pysyy käynnissä.
Mikäli ”suunnitelmataloudessa” mennään todella metsään, niin silloin kyseeseen voi tulla jopa staglaatio, joka on jo todellinen uhka maailmantaloudelle.
Rahaa painetaan liikaa
Viime vuosina tasapaino on kuitenkin järkkynyt. Finanssikriisin ja pandemian jälkeen keskuspankit pumppasivat markkinoille valtavasti uutta rahaa ostaakseen velkakirjoja ja tukeakseen taloutta. Tämä ns. “quantitative easing” eli määrällinen elvytys paisutti kierrossa olevan rahan määrää nopeammin kuin reaalitalous kasvoi.
Tuloksena oli juuri sitä, mitä keskuspankit yrittivät hallita: nopea ja hallitsematon inflaatio. Kun rahan määrä kasvaa, mutta tarjonta (eli tavarat, energia, työvoima) pysyvät rajallisena, hinnat nousevat vääjäämättä.
Vaikka vuonna 2025 inflaatio on teknisesti rauhoittunut, rahan arvo ei ole palautunut aiemmalle tasolle. Se, mikä ennen maksoi 100 euroa, maksaa nyt helposti yli 120 euroa, eikä hintataso tule laskemaan takaisin. Tämä on inflaation todellinen luonne: hinnat nousevat pysyvästi, vaikka virallinen inflaatioprosentti putoaisi takaisin kahteen.
Inflaatio Suomessa
Suomen inflaatio on viime vuosina ollut kuin vuoristorata. Vuonna 2022 hinnat karkasivat hallinnasta: energian, ruoan ja asumisen kustannukset nousivat nopeammin kuin kertaakaan 40 vuoteen. Vuonna 2023 inflaatio hidastui, mutta monelle suomalaiselle se ei tuntunut helpotuksena – hinnat jäivät korkealle, vaikka nousuvauhti hidastui.
Vuonna 2025 virallinen inflaatioluku on noin 1,7 %, mutta se kertoo vain osan tarinasta. Monen arjessa “todellinen inflaatio” on huomattavasti korkeampi. Ruoka, asuminen ja palvelut muodostavat valtaosan tavallisen suomalaisen menoista, ja juuri näiden hintojen nousu on ollut sitkeästi keskitasoa nopeampaa.
Inflaatio 2024
Vuonna 2024 inflaatio Suomessa hidastui selvästi. Tilastokeskus mukaan keskimääräinen kuluttajahintojen nousu oli 1,6 %.
Tähän hidastumiseen vaikuttivat muun muassa energiakustannusten lasku sekä yleinen vaimeus talouden kysynnässä.
Inflaatio 2023
Vuonna 2023 Suomessa oli havaittavissa vielä selkeää inflaatiopainetta. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 3,6 % vuoden aikana. Vaikka tämä oli selvästi vähemmän kuin edellisvuoden poikkeuksellisen korkea inflaatio, monen arjessa hinnat tuntuivat silti nousevan nopeammin kuin tilastot antoivat ymmärtää.
Erityisesti ruoan, energian ja asumisen kustannukset pysyivät korkealla, mikä söi kotitalouksien ostovoimaa. Samalla lainojen korkojen nousu kiristi monen taloutta entisestään.
Virallinen inflaatioluku siis laski vuodesta 2022, mutta suomalaisen arjessa hintojen nousu tuntui edelleen painavana – etenkin niillä, joilla suurin osa menoista menee välttämättömyyksiin.
Inflaatio 2022
Vuosi 2022 oli Suomessa poikkeuksellinen inflaatiovuosi – korkein sitten 1980-luvun.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 7,1 % ja loppuvuonna inflaatio kiihtyi hetkellisesti jopa yli kymmeneen prosenttiin.
Hintojen nousua vauhdittivat ennen kaikkea energian hinnan jyrkkä nousu ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Tämä sai aikaan sen, että elintarvikkeiden hinnat kallistuivat tuntuvasti ja viljan, lannoitteiden ja kuljetusten kustannusten nousu siirtyi suoraan kuluttajan ruokakoriin. Koska palkat eivät pysyneet hintojen perässä, ostovoima heikkeni selvästi.
Monelle suomalaiselle vuosi 2022 oli ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, jolloin oma taloudellinen tilanne heikkeni, vaikka palkka nimellisesti nousi.
Inflaatio ja kryptovaluutat
Kryptovaluutat ja inflaatio kulkevat käsi kädessä, mutta vastakkaisiin suuntiin. Siinä missä perinteinen raha menettää arvoaan, kryptovaluutat ja erityisesti paras kryptovaluutta eli Bitcoin, on suunniteltu tekemään juuri päinvastoin: säilyttämään arvonsa, vaikka keskuspankit painaisivat lisää rahaa.
Bitcoinin tarjonta on rajattu 21 miljoonaan kolikkoon, eikä määrää voida kasvattaa poliittisella päätöksellä. Tämä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon sijoittajille, jotka pelkäävät rahan arvon heikkenemistä ja keskuspankkien määrällisen elvytyksen seurauksia. Monelle Bitcoin ei olekaan spekulatiivinen sijoitus, vaan tapa suojata varallisuutta inflaatiolta.
Kun keskuspankit tavoittelevat kahden prosentin inflaatiota, kryptovaluutat kyseenalaistavat koko järjestelmän logiikan. Ne tarjoavat vaihtoehtoisen tavan säilyttää ja siirtää arvoa ilman välikäsiä. Juuri siksi moni näkee kryptot tulevaisuudessa osana uudenlaista rahajärjestelmää – sellaista, jossa rahan arvo määräytyy markkinoilla, ei keskuspankin pöydässä.
Inflaatio paljastaa talousjärjestelmän heikot kohdat, ja kryptot tarjoavat siihen vastauksen: läpinäkyvän, rajallisen ja globaalin vaihtoehdon.
