Siirry sisältöön

Sijoittaminen

Joukkorahoitus sijoittajalle: muodot, riskit ja verotus 2026

RahaviiksetPäivitetty 8 min lukuaika

Kolikkopinoista liukuu kolikoita kohti keskellä olevaa kultaista tehtaan pienoismallia tummanvihreällä taustalla

Joukkorahoitus kutistui Suomessa kolmessa vuodessa lähes 94 prosenttia. Kotimaiset alustat välittivät rahoitusta 377 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja enää 24 miljoonaa euroa vuonna 2024. Sijoittajan riski ei pienentynyt markkinan mukana: talletussuoja ei kata joukkorahoitusta eikä sitä kata myöskään sijoittajien korvausrahasto.

Mitä joukkorahoitus sitten on sijoittajalle? Se on lainaa tai osakepääomaa yritykselle alustan välityksellä. Lainassa tavoite on saada pääoma korkoineen takaisin, osakesijoituksessa tuotto riippuu yrityksen menestyksestä. Molemmissa sijoitetut rahat voi menettää. Sijoittajan kannalta olennaista on viisi asiaa: rahoituksen muoto, EU:n asetuksen antama suoja, luottotappioriski, verotus ja hajauttaminen.

Mitä joukkorahoitus tarkoittaa: neljä muotoa, joista kaksi on sijoituksia

Joukkorahoituksessa moni rahoittaja antaa pienen summan samalle hankkeelle verkkoalustan kautta. Verohallinto erottaa laina-, sijoitus-, lahjoitus- ja hyödykemuotoisen joukkorahoituksen. Niitä verotetaan eri tavoin.

Sijoituksia ovat vain kaksi ensimmäistä. Lahjoituksesta ja vastikkeesta et saa tuottoa, eikä niitä yleensä voi vähentää verotuksessa.

Miten joukkorahoitus toimii lainassa ja osakkeessa

Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa lainaat rahaa yritykselle tai yksityishenkilölle ja saat korkoa. Osakemuotoisessa merkitset osakkeita yleensä listaamattomassa yhtiössä. Alusta välittää rahoituksen, mutta lainan tai osakkeen riski on sinun.

Vertaislaina sijoittaminen kuluttajille on käytännössä loppunut

Vertaislaina tarkoittaa yksityishenkilön toiselle yksityishenkilölle antamaa lainaa alustan kautta. Suomen Pankin mukaan kotimaiset alustat eivät välittäneet vertaislainoja yksityishenkilöille vuosina 2023–2024.

Taustalla on vuoden 2019 lakimuutos. Taloustaidon mukaan syyskuussa 2019 voimaan tullut korkokatto ja muiden kulujen 150 euron vuosiraja pakottivat osan välittäjistä lopettamaan uudet lainat.

Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus on osake listaamattomassa yhtiössä

Osakemuotoinen sijoitus ei ole pörssiosake. Taloustaidon vuoden 2018 artikkelin mukaan joukkorahoitussijoituksille ei useimmiten ole käytännössä jälkimarkkinoita ja osakesijoituksen pitoaika voi olla 5–15 vuotta.

Vastikkeellinen joukkorahoitus on ostos, ei sijoitus

Vastikkeellisessa eli hyödykemuotoisessa joukkorahoituksessa maksat tuotteesta tai palvelusta etukäteen. Verohallinnon mukaan hankinta on yleensä yksityistä elantomenoa, joten sitä ei vähennetä verotuksessa.

Joukkorahoitus Suomessa supistui marginaaliseksi

Suomen Pankin tilaston mukaan kotimaisten alustojen välittämä joukkorahoitus oli 376,9 miljoonaa euroa vuonna 2021, 230,4 miljoonaa vuonna 2022, 70,7 miljoonaa vuonna 2023 ja 23,8 miljoonaa vuonna 2024. Vuosi 2024 oli tilaston pienin vuodesta 2017 alkaen.

Suomen Pankki lopetti tiedonkeruun keväällä 2026, koska joukkorahoituksen osuus kotimaisilla rahoitusmarkkinoilla oli supistunut marginaaliseksi. Tilasto ei kattanut suomalaisille palveluja tarjoavia ulkomaisia alustoja, joten koko markkina on lukuja suurempi.

EU:ssa markkina on yhä suuri. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n mukaan EU:n joukkorahoituspalveluilla kerättiin vuonna 2024 noin 4,25 miljardia euroa ja 88 % sijoittajista oli yksityissijoittajia.

Joukkorahoitus laki: EU:n asetus suojaa tiedolla, ei rahalla

Joukkorahoitusta säätelee EU:n asetus 2020/1503, jota on sovellettu 10.11.2021 alkaen. Sama päivä on komission ja hallituksen esityksen mukaan asetuksen soveltamisen alku. Hallituksen esitys ehdotti samalla vuonna 2016 voimaan tulleen kansallisen joukkorahoituslain kumoamista.

Asetus koskee hankkeita, joissa yksi rahoituksen hakija kerää enintään 5 miljoonaa euroa 12 kuukauden aikana. Sama raja on hallituksen esityksessä.

Ei-valveutunut sijoittaja saa testin, varoituksen ja harkinta-ajan

Tavallinen yksityissijoittaja on asetuksessa ei-valveutunut sijoittaja. Hänen suojansa on tietoa ja aikaa, ei korvausta:

Raja ei ole katto. Hallituksen esityksen mukaan ei-valveutunutta sijoittajaa ei saa estää sijoittamasta joukkorahoitushankkeisiin.

Joukkorahoitusalusta tarvitsee toimiluvan – tarkista se ennen sijoitusta

Suomessa toimivan joukkorahoituspalvelun tarjoajan on haettava Finanssivalvonnalta erillinen toimilupa. Toisessa ETA-maassa toimiluvan saanut alusta voi tarjota palvelujaan Suomeen ilmoituksella. Ilmoitukset löytyvät Fivan notifikaatiorekisteristä.

Esimerkki rekisteristä: ESMA:n tietoihin perustuvan listan mukaan Suomessa toimiluvan saanut palveluntarjoaja oli tammikuussa 2026 Vauraus, luvan päiväys 24.10.2023. Yhtiö kertoo itse olevansa joukkorahoituspalvelun tarjoaja, jolla on Finanssivalvonnan toimilupa. Maininta ei ole suositus: toimilupa kertoo valvonnasta, ei hankkeiden laadusta.

Joukkorahoitus sijoittaminen: ei talletussuojaa eikä korvausrahastoa

Avaintietoasiakirjan on kerrottava, ettei sijoitus kuulu talletusten vakuusjärjestelmiin eikä sijoittajien korvausjärjestelmiin. Hallituksen esityksen mukaan joukkorahoituspalvelujen tarjoajat eivät kuulu talletus- tai sijoittajien korvausrahastosuojan piiriin.

Ero pankkitalletukseen on suuri. Talletussuoja kattaa pankin kaatuessa enintään 100 000 euroa asiakasta ja pankkia kohti. Säännöt ovat talletussuojan oppaassa. Sijoittajien korvausrahasto korvaa enintään 20 000 euroa asiakasta kohti.

Joukkorahoituksessa kumpikaan ei auta. Jos lainan saanut yritys ei maksa, raha on menetetty.

Luottotappiot ja maksuviiveet: alustan oma luku on ainoa luku

Suomen Pankin tilasto kertoi välitetyt euromäärät, ei luottotappioita, eikä sitä enää kerätä. Luotettavaa kansallista tappiotilastoa ei siksi ole.

Asetus velvoittaa lainoja välittävän alustan julkaisemaan verkkosivuillaan vuosittain hankkeiden maksukyvyttömyysasteen vähintään edeltäneiden 36 kuukauden ajalta. Luku on alustan itse julkaisema, joten tarkista se ennen sijoitusta ja vertaa sitä luvattuun korkoon.

Maksuviive ei ole vielä tappio. Verohallinnon mukaan vertaislainan tappio on lopullinen vasta, kun velallinen on saanut varattomuustodistuksen ja perintä on päättynyt. Yrityslainassa ratkaisee yleensä konkurssin lopputilitys. Väliaikana rahasi ovat kiinni.

Taloustaidon mukaan joukkorahoitussijoituksissa voit jäädä ilman tuottoa tai menettää koko sijoituksen.

Joukkorahoitus verotus: korko on pääomatuloa, tappio harvoin vähennys

Lainamuotoisen joukkorahoituksen korko on veronalaista pääomatuloa. Sama todetaan Veronmaksajien vastauksessa vertaislainan koroista.

Verohallinnon ohjeen mukaan korko verotetaan sinä vuonna, kun se maksetaan. Korosta toimitetaan yleensä 30 prosentin ennakonpidätys. Sen tekee tavallisesti alusta, ei lainan saaja.

Pääomatulon vero on 30 % ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 %, kuten Veronmaksajien artikkelissakin todetaan. Oman veron voit arvioida pääomatuloverolaskurilla.

Luottotappio ei pääsääntöisesti ole vähennyskelpoinen

Verohallinnon mukaan luottotappio ei lähtökohtaisesti ole vähennyskelpoinen. Veronmaksajien verojuristin mukaan lainasaatavien menetykset ovat yksityishenkilön verotuksessa lähes aina vähennyskelvottomia.

Poikkeus on laina, joka on arvopaperi. Silloin lopullinen arvonmenetys rinnastetaan luovutustappioon. Tavalliseen velkakirjaan perustuva joukkorahoituslaina ei ole arvopaperi, joten sen tappiota ei yleensä vähennetä. Verohallinnon mukaan sähköisellä alustalla välitetty vertaislaina voi kuitenkin olla juokseva velkakirja ja siten arvopaperi. Tarkista lainan ehdoista, kumpi on kyseessä.

Jos saat menetetyksi katsotun lainan rahat myöhemmin takaisin, ne ovat Verohallinnon mukaan pääomatuloa sinä vuonna, kun saat ne.

Joukkorahoitus vero osakkeista: osinko ja myyntivoitto

Listaamattoman yhtiön osinko jaetaan Verohallinnon mukaan pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon. Osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot verotetaan luovutusvoittoina ja -tappioina.

Lahjoitusmuotoista joukkorahoitusta ei yleensä voi vähentää verotuksessa. Poikkeus on vähintään 850 euron rahalahjoitus tieteen tai taiteen tukemiseen julkisesti rahoitetulle korkeakoululle.

Hajauttaminen: monta hanketta ja pieni osa salkusta

Yksi maksamatta jäävä laina voi syödä monen lainan korot. Taloustaidon mukaan joukkorahoitussijoitus pitää hajauttaa moneen yritykseen ja sen osuus salkusta saa olla enintään muutama prosentti. Taloustaidon haastattelema alan toimija varoitti, että vain 2–3 lainaan sijoittaminen voi tuottaa tappiota yhden lainan kaatuessa.

Hajautuskaan ei poista riskiä, koska sijoitusta ei välttämättä voi myydä ennen eräpäivää eikä mikään hankkeista kuulu talletussuojaan. Salkun runko kannattaa rakentaa ensin muualle. Perusteet ovat sijoittamisen oppaassa. Jos etsit korkotuottoa ilman yksittäisen yrityksen riskiä, vertaa vaihtoehtona korkorahastoa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuuluuko joukkorahoitus talletussuojaan? Ei kuulu. Joukkorahoitus ei kuulu talletussuojaan eikä sijoittajien korvausrahaston piiriin.

Onko joukkorahoitus valvottua? On. EU:n asetus edellyttää palveluntarjoajalta toimilupaa. Suomessa luvan myöntää Finanssivalvonta. Valvonta ei takaa hankkeiden takaisinmaksua.

Miten joukkorahoituksen korkoa verotetaan? Korko on pääomatuloa, jonka vero on 30 % ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 %.

Voiko joukkorahoituslainan luottotappion vähentää verotuksessa? Yleensä ei. Vähennys on tavallisesti mahdollinen vain, jos laina on arvopaperi ja menetys on lopullinen.

Voiko joukkorahoitussijoituksen perua? Ei-valveutunut sijoittaja voi perua sijoituksensa neljän kalenteripäivän harkinta-aikana ilman perusteluja.

Paljonko joukkorahoitukseen kannattaa sijoittaa? Sen verran, että koko summan menetys ei horjuta taloutta. Taloustaidon mukaan osuus salkusta saa olla enintään muutama prosentti.