Korkotulojen verotus voi kohdella samaa 300 euron talletuskorkoa kolmella eri tavalla. Kotimaisesta korosta menee aina 90 euroa veroa, mutta ulkomaisen pankin korosta Suomen vero voi olla 102 euroa tai ei mitään, jos samana vuonna on syntynyt myyntitappiota.
Mistä ero sitten syntyy? Suomalaisen pankin pidättämä 30 %:n lähdevero on lopullinen, joten korko ei näy veroilmoituksella eikä muu tulo tai tappio vaikuta siihen. Ulkomaisen pankin korko taas on tavallista pääomatuloa, jonka ilmoitat itse ja jonka vero on 30 % tai 34 %. Opas kattaa talletukset, ulkomaiset pankit, joukkovelkakirjat, korkorahastot ja ASP-tilin.
Korkotulojen verotus henkilöverotuksessa: kaksi rinnakkaista järjestelmää
Yksityishenkilön korkotulo verotetaan joko korkotulon lähdeverolain tai tuloverolain mukaan. Lähdeveron piiriin kuuluvat kotimaasta saadut korot yleisön talletuksille ja yleisölle merkittäviksi tarjotuille joukkovelkakirjalainoille. Valtiovarainministeriön mukaan lähdeverotus koskee vain luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien korkotuloja.
Kaikki muu korko on tuloverolain mukaista pääomatuloa. Siihen kuuluvat esimerkiksi ulkomaisen talletuksen ja joukkovelkakirjalainan korot. Ero ratkaisee, ilmoitatko koron itse ja voiko tappioita vähentää.
Talletuskoron verotus: pankki pidättää korosta 30 % lähdeveron
Suomalainen pankki perii korosta lähdeveron ennen kuin korko maksetaan tilillesi. Veron perii koron maksaja kuten pankki tai joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskija. Veron saaja on valtio.
Korkotulon lähdevero 2026 on 30 % koron määrästä riippumatta
Lähdevero on 30 prosenttia koron määrästä. Veronmaksajien mukaan korkotulon lähdevero on aina korkojen määrästä riippumatta 30 prosenttia. Pääomatulojen 34 %:n porras ei siis koske lähdeverollista korkoa.
Korkotulojen lähdevero on lopullinen vero
Lähdeverollinen korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Verohallinnon mukaan korko, josta on peritty korkotulon lähdevero, ei ole veronalaista tuloa. Veronmaksajien mukaan tällainen korkotulo ei ole pääomatuloa eikä näy veroilmoituksella.
Tästä seuraa myös rajoitus. Vanhoja luovutustappioita tai pääomatulolajin tappiota ei voi käyttää lähdeverollisen korkotulon verotuksessa. Taloustaidon mukaan pääomatulosta voi vähentää luovutustappioita, lähdeverotettavasta korosta ei.
Säästötilien ja määräaikaistalletusten korot on vertailtu erikseen. Tilit, joilla raha on nostettavissa, löytyvät säästötilien vertailusta ja kiinteän koron talletukset määräaikaistalletuksen oppaasta.
Ulkomaisten korkotulojen verotus: pääomatulo, jonka ilmoitat itse
Ulkomaisen pankin talletuskorko on Suomessa veronalaista pääomatuloa. Verohallinnon mukaan ulkomailta saatu korkotulo on tavallisesti veronalaista samalla tavalla kuin Suomesta saatu korkotulo. Korkotulot ovat pääomatuloa. Veroprosentti on 30 % ja yli 30 000 euron pääomatuloissa 34 %. Samat prosentit mainitsee myös Taloustaito.
Veronalaisuus ei riipu siitä, verottaako pankin kotimaa korkoa. Verohallinnon ohjeen mukaan korko on Suomessa veronalainen, vaikka talletus olisi ulkomailla verovapaa.
Sivuliike muuttaa tilanteen. Jos ulkomaisella pankilla on Suomessa virallinen sivuliike, sillä on lain mukaan velvollisuus periä talletuskorosta korkotulon lähdevero. Verohallinnon ohjeessa lähdeveron perijöinä mainitaan talletuspankki ja sivukonttori. Silloin korko verotetaan kuten kotimaisessa pankissa.
Talletusalustan kautta raha talletetaan ulkomaiseen pankkiin. Lähdeveron perii vain koron maksava talletuspankki tai ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori, joten tarkista talletustiedoista, pidättääkö korkoa maksava pankki Suomen lähdeveron. Jos ei pidätä, korkotulo on ilmoitettava itse veroilmoituksella.
Korkotulojen ilmoittaminen veroilmoituksella
Ulkomaiset korot ilmoitetaan Suomen veroilmoituksella. Verohallinnon mukaan voit ilmoittaa ne OmaVerossa tai lomakkeella 16B, kohdassa muut ulkomailta saadut pääomatulot. Lomake on tarkoitettu ulkomailta saatujen pääomatulojen selvittämiseen.
Ilmoitusvelvollisuus on sinulla. Taloustaidon mukaan ulkomailta saadut korkotulot on ilmoitettava, jos niitä ei ole valmiiksi merkitty veroilmoitukselle. Veronmaksajat linjaa samoin: Suomessa yleisesti verovelvollisen tulee ilmoittaa ulkomailta saadut korkotulot veroilmoituksella.
Jos pankki ei pidätä korosta veroa, vero tulee maksettavaksi verotuksen valmistuttua. Verohallinnon mukaan riittävä ennakkovero poistaa jäännösveron. Jäännösveron eräpäivät ja viivekorko on selitetty jäännösveron oppaassa.
Ulkomainen vero hyvitetään vain verosopimuksen mukaan
Jos korosta on peritty veroa toisessa maassa, se voidaan vähentää Suomen verosta. Verohallinnon mukaan verosopimuksen mukainen ulkomaan vero hyvitetään siitä verosta, jonka Suomi määrää samasta tulosta. Hyvitys on enintään Suomen veron suuruinen.
Pohjoismaissa korkoa saa verottaa vain asuinvaltio. Sekä Verohallinto että Veronmaksajat toteavat, että pohjoismaisen verosopimuksen mukaan korkotulo verotetaan vain henkilön asuinvaltiossa. Jos esimerkiksi ruotsalainen pankki pidättää veroa, liikaa maksettua veroa ei hyvitetä Suomessa, vaan sen palautusta haetaan Ruotsista.
Korkotulo pääomatulo vai lähdeverollinen: ero näkyy tappioissa
Tuloverolain mukainen korko on osa muita pääomatulojasi. Siksi luovutustappio pienentää sen veroa: tappio vähennetään luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista myyntivuonna ja viitenä seuraavana vuotena. Verohallinnon ohjeen mukaan muista pääomatuloista voi vähentää vuoden 2016 tappioista alkaen.
Sama yhteys toimii myös toiseen suuntaan. Jos pääomatulosi ylittävät samana vuonna 30 000 euroa esimerkiksi osakkeiden tai asunnon myynnin takia, ulkomaisesta korosta voi mennä 34 %. Kotimaisen talletuksen lähdevero pysyy 30 prosentissa.
Myyntivoiton ja pääomatulojen veron voit laskea pääomatuloverolaskurilla.
Talletuskoron vero: esimerkkilaskelma 10 000 euron talletuksesta
Esimerkissä 10 000 euroa on vuoden talletuksella 3,0 prosentin korolla, joten korkoa kertyy 300 euroa. Laskelma olettaa, ettei ulkomainen pankki ole pidättänyt korosta veroa eikä sinulla ole samana vuonna luovutusvoittoja, joista tappio vähennettäisiin ensin.
| Tilanne | Vero | Käteen |
|---|---|---|
| Suomalainen pankki | 90 € | 210 € |
| Ulkomainen pankki, pääomatulot yhteensä enintään 30 000 € | 90 € | 210 € |
| Ulkomainen pankki, muut pääomatulot yli 30 000 € | 102 € | 198 € |
| Ulkomainen pankki, samana vuonna 1 000 € luovutustappio | 0 € | 300 € |
| Suomalainen pankki, samana vuonna 1 000 € luovutustappio | 90 € | 210 € |
Tappioesimerkissä ulkomainen korko kuluttaa tappiosta 300 euroa. Loput 700 euroa voit vähentää luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista viitenä seuraavana vuotena. Kotimaisessa pankissa koko 1 000 euron tappio jää jäljelle, mutta korosta menee silti 90 euroa.
Ero on pieni, kun pääomatuloja on vähän ja tappioita ei ole. Silloin ratkaisee korko eikä vero.
Joukkovelkakirjojen ja korkorahastojen tuotot verotetaan eri säännöillä
Joukkovelkakirjalaina voi kuulua kumpaan tahansa järjestelmään. Yleisölle tarjotun kotimaisen lainan korosta peritään lähdevero. Sen jälkeen korko on tuloverotuksessa verovapaa. Verohallinnon mukaan korko on pääomatuloa, jos joukkovelkakirjalaina ei ole tarkoitettu yleisön merkittäväksi. Myös ulkomaisen liikkeeseenlaskijan lainan korko on tuloverolain mukaista pääomatuloa, samoin ulkomaisen joukkovelkakirjan korko Suomessa yleisesti verovelvolliselle.
Jos myyt joukkovelkakirjan ennen eräpäivää, myynnistä lasketaan luovutusvoitto tai -tappio vähentämällä luovutushinnasta joukkovelkakirjan hankintameno. Kertynyt korko erotetaan myyntihinnasta jälkimarkkinahyvityksenä. Se on myyjälle veronalaista pääomatuloa. Ostaja saa vähentää maksamansa jälkimarkkinahyvityksen pääomatuloistaan.
Korkorahaston tuotto ei ole korkotuloa
Korkorahasto sijoittaa joukkovelkakirjoihin, mutta sinun verotuksessasi tuotto on rahasto-osuuden tuottoa. Rahasto-osuuksien tuloista maksetaan veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan.
Osuuslaji ratkaisee ajoituksen. Tuotto-osuuden tuotosta rahastoyhtiö tekee 30 %:n ennakonpidätyksen, minkä myös Taloustaito kertoo. Kasvuosuudesta maksat veroa vasta myynnin yhteydessä. Korkoriski, kulut ja rahastotyypit on selitetty korkorahasto-oppaassa.
ASP-tilin korko on verovapaa
ASP-tili on poikkeus, jonka korosta ei makseta veroa lainkaan. Verohallinnon ohjeen mukaan ASP-talletustilin korot ovat kokonaan verovapaita, eikä niistä peritä korkotulon lähdeveroa.
Vuonna 2025 uudistettu ASP-laki säilytti verovapauden. Hallituksen esitys siirsi verovapauden verolakeihin: tuloverolain mukaan asuntosäästötalletuksen korko ja lisäkorko eivät ole veronalaista tuloa, eikä niistä suoriteta korkotulon lähdeveroa. Veronmaksajien mukaan ASP-säästöjen korko on tietyin edellytyksin verovapaa. Ehdot ja lainan enimmäismäärät ovat ASP-lainan oppaassa.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko talletuskorosta menee veroa? Suomalainen pankki pidättää korosta 30 %:n lähdeveron koron määrästä riippumatta.
Pitääkö talletuskorko ilmoittaa veroilmoituksella? Ei, jos pankki on pidättänyt lähdeveron. Ulkomaisen pankin korko ilmoitetaan itse, ellei se ole valmiiksi veroilmoituksella.
Miten ulkomaisen pankin korkoa verotetaan? Se on pääomatuloa, jonka vero on 30 % ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 %.
Voiko tappioita vähentää talletuskorosta? Ei lähdeverollisesta korosta. Ulkomaisen pankin korosta, joka on pääomatuloa, luovutustappion voi vähentää.
Verotetaanko ASP-tilin korkoa? Ei. ASP-talletuksen korko ja lisäkorko ovat verovapaita, eikä niistä peritä lähdeveroa.
Onko korkorahaston tuotto korkotuloa? Ei. Se verotetaan rahasto-osuuden tuottona tai myyntivoittona pääomatulojen veroprosentin mukaan.
